Votian (2)

da, je̮ge̮perä tšüläs̄.

ke̮ikkā vane̮p, ke̮ikkā vane̮p koko tšüläs.

miä? miä e̮le̮n süntünüd sōrok eto tšetvjotova gōda dvatsat pjātova avgusta. po stāromu.

no miul nüd jo tūb ümper kahessamakümmenema kaheksama. nī. vana mummo.

ja, koko küläs.

vähän pajatam̅. no on nät kane on, nina, ještšo ostavsid da i rāja. potom i borissovi̮ jestʹ vot eto marīa .

nī, sizot ne tōš pajattavaD. i sīn mūd eb ē̮.

a se, jevdokīa . takana. mihhailova, mihhailova , da.

a mü̅ em̅ elä̅ täs̄. mü̅ e̮mme̮ narvas̄, ivangōrodis̄ . siel meil on jo nelʹlʹätšümmenel kuvve̮l vovvel mü̅ tultī tänne. i vot ain siel narvaz i elämme. no kesäl miä käin va tänne. täs̄ on meil isän koti. vēl jä̅nüt. se on miu süntüpaikka. ja.

ižori, ižori.

nī. no i vadʹdʹalain. kaig on üks. ižori se i vadʹdʹalain. mü̅ ōmme ižori̮.

kase̮n e̮le̮n süntünüD.

minu mām on nelʹlʹä kilometrā kaze̮t̅ lušitsa tšüläst, a isä on täs̄. se e̮li vana maja ja se vana maja palo, mil oli nelʹlʹä āstaika ku se maja palo. sin̄ nät tehtī se, se ottsa. a sis peräst senē jo isä ne̮isi erī menemä̅, sis pantī sinna kirpits. miks? meil̅ oli palʹlʹo paloi. pažārov bi̮la mnōgo.

a rajo külä vetʹ on meijē küläs̄ männüD. nī. paloid oli palʹlʹo ja siz nät mäntikkī na xūtor, tuda.

tämä koto peräst ei palannuD. ni, miä va müi, mil̅ oli nelʹlʹä āstaika. no potšti. sittessā on aika. sis palo. nät sīt̅ majast alko, kus one̮, kuza nina ellä̅. mikä on sūr kirpitts maja oli rinnal̅, siel oli poika. ja se poik teki valkean, no, tulen. mitähän noisivat paistamā ja sīt̅ tulest mäni kans koko otts tämä kaik̅. miä muistan, što mil oli nelʹlʹä āstaikā, miä tulimma vana mummonka sieltä laukālta vātteita viruttama... vāttēt, arvāt vāttēd, da? no voD. i hä̅n minnua toruš, što tē kīr, a miä va marjā korjān, se oli esimein augusti, päivä. ja nät tämä kaik mäni, koko se otts, ja se otts mäni kaks kerta, toisē kerrā vēl palo. peräst meijen.

ei ō, miä e̮le̮n kunikvalt.

ni, kunikvald vod. kunikvalt läks tämä talo ja sīn nät sīn oli vel rinnal̅ vana mummo. ja sin männükki. a sē on jo herrvalD.

ni, ni, ni, ne on kunikvallā pōle̮Z.

pajatti. mām e̮li nüt lužitsast .

a tāt̅ pajatti.

pajatti. meijē oli pervi̮i karakolʹje . ne pajatattī, a vtoroi karakolʹje , eto vot granittsa. nät sinne nät mikä tē männü ümpärikkoa sin̄. i näd nē majat, ne on va kaik vtoroi karakolʹje . ne olla herrvalt. he käütī herral tü̅l̅.

no miä kül vähä̅ mälehtän. no ja tšetvjortova gōda, no eto bi̮lo davnō kańešno.

minū mām on lūžitsast tōtu, ja kalmoile vastā hü̅ elettī. liki kalmoiD. siel e̮ltī lustit kalmod e̮ltī.

aŋgel e̮li, kalmoil. narisōvan. otšen harōši.

pajatattī, pajatattī, pajatattī.

mēz läkäs, se e̮li herrvallast.

ni, kazet tšüläst e̮li.

mehēkā? no mü̅ pajatim̅... to jestʹ läkäsim̅.

nī, läkäsim̅.

a lahze̮t etī, kui se sannoa, poik läkäs. a tüttö se kōli, se vain, nō... surnuD. se paja...läkäs... to jestʹ...

se gavarīla. tolʹko vot̅ vennäis läkäs. vot tämä keräl läkäjä̅. virō poiɢ she shows her son

sāp, sāp vähese.

sai tolkkua. tämä on muitez mokomain hetas poika. hüvä poig on.

mām, tāt̅, mil̅ läettī. me̮le̮pi läettī. a miä va e̮lin lähtenü herrvaltā mehelle ja sis siel lä̅tti. a tä̅l̅ kunikvallas pajatettī.

ižoraD.

ižoraD. no perä̅ tuli jo kaikkea, nüd tuli jo venäläin. no kakoi venälain. no kel̅ oli sē no, russki passi, kel̅ on ižoran passi, no voD.

mil̅ on russki passi, nī.

no se on perrä̅ soa on ve̮te̮ttu, passiD.

meil oli passid ve̮te̮ttu vällä̅. nī. meil passīt ei annettu. siel e̮ltī smēšanno kaik. tam bi̮lo smēšanno vsjō.

no sield jo miä e̮lin mehellä. ja užē zamūžem bi̮la, umenja užē mālets bi̮l vot starši, kogda mi̮ bi̮li finlandi .

kasse̮n, nī. siel škoulus käütī. i mü̅ käimme siel škoulus.

nī, nī, nī, nī, nī.

ni, kahs škoulua. se sīn, mikä se on kalmoi pōlla, sīn käimme nelʹlʹä vōtta, znātšit pervi̮i, vtoroi, trētʹi, tšetvjorti̮i. a sis pjati̮i i šestoi käimme tänne. a potom prišlā revolutsī i vsjo tak bi̮lo, a utšitelja, ēto zastrelīli i vot̅ mi̮ tak astāliś.

tä̅sin, kańešno.

no täettī vennäissi, va kehnost. nī. meijē kēli on kovast raŋkka. ni. hän on raŋkka kēli. vähä ken no näeb niku vennä̅ kēlt. miä paraikozē jo narvas elän, ku va pūtun kahen kolmen ühtē, miä oma kēlī.

ōn, ōn, ōn.

pajatamme. üks on, kańešno, tämä e̮li vi̮slanna, siel kirpitts‿maja. sielt otsassa, liki meit eläʙ. sis tūp sis tōš pajataʙ.

pajataʙ. no sis on nät kukkuzin , tü̅ tīätte, miu podrūga. tōš pajataʙ. se läkäjä̅.

a se jäi, kakājata kontōra, užē davnō, mi̮ ušlī otsūdava. znatšit sōrokšestom gadū mi̮... tulimme kottī ja sorokšestom gadū tri mesjatsa bi̮li dōma i nas otprāvili otsūdava obratno.

ahah. venäissi evät sā tolkkua?

no, no, no, no, nī.

kūz vōt̅ škoulua?

no se jäi kesken, kūve̮z mil̅. se e̮li, revolūtsi tuli, nī jäi.

no mil jo e̮li kakskümmed kolmet āstaikā oli ku menin mehelle. miä en lādistun̄ mēhel̅ menemä̅, potomu što oli mul hüvä. isänkä, emänkä elin, no veli oli. veli oli pēn vēl. no mikä minnua ajo mēhel̅.

no oli va se on kōllet.

ni. üks palō. a üks oli, miä en musita sisk... sisko tōž mikälē oli. mü kahen. vane̮p ja nōre̮b jäimme. no se nät se̮tarintel tämä jäi. se̮tarintel, nī. ljotšik. tak pogiʙ.

mille̮? mille̮ one̮, kolmd oli. mil oli kaks poikā ja tüttö. tüttö kōli, podaždīka, tämä vā, täl̅ oli kümmē āstaikā, sorokpervom godū, kogdā voinā natšalaś. posle voini̮, to jestʹ voinā natšalaś i onā pomerlā. dā. potom nas evakuīrovali...

siz meijet vētī sōmē .

ni, tämä poik süntü̅ sōmes . tämä jäikki. a se kōli näet, nelʹlʹkümmekuvves āstaika hän kōli. tütär on ivangōrodaz , miä elän tämän tüttärenkä̅.

nī.

meijed vētī venemāh . meit vetʹ petettī, što meijē majad on poltettu ja kaig. ja sis vuvven olimme siel vennä̅mās̄ ja sīz meijet tōtī takas kottī. kolmt kūt olimme koissa i meijet takas vällä̅. takas̄ koist vällä̅ ja sis kūn aika olimme, no, v katlah , sli̮hali?

nī, nī. siel olimme kūn aikā, ja sis lastī takas̄ e̮mmā mahhā.

ivangōrodā . ni. no bi̮lo, naznatšenno tähē kalmot da kolhos. a mi̮ poprasīli v ivangōrod . i vot ivangōroda i živjom dō sih por.

a koti? no mü̅ ku tulimme, sis isä emä oltī elos. no sīs isä kol nelʹlʹäkümmenel̅ kuvvel āstajal. no a siz emä nelʹlʹälkümmenel seitsemäl̅ āstajal emä sātettī poiZ. poika vetʹ em̅ tītänü, onko poig elos vai. poik oli ljotšik. nī. ja vot sis mām eli meijenkā. siel, ni kaukā ku, sōrok vaśmom sōrok vośmom godū hän tuli kottī. tämä eli rohkēp kümmē āstaikā.

nī. i sīs miä ve̮tin takās, hän ne̮isi läsimä̅, sis ve̮tin takās ivangōrodā i hän kōli ivangorōda . no privezlī sjudā.

ē-ē.

poika?

hän vīdiš keskinä isänkä̅ mü̅ puhusimme̮ ommā kēltä. no i tämä sai arvū. nī. i vot nät tämä e̮li pēnen podʹdʹokke̮n, bābuška bi̮la zdeś. u nas bābuškoi, no on že pōnjal, se neit... meijen kēltä, no i sīt̅ sai arvua. vedʹ minul se vnutška, ti̮ že znāješ naverno jejō, vi̮sōkaja, sa, no onā tōže ponimājet, tak plo... mālo. ona horošo govarīla...

... a va kehnost, kehnost sāʙ... vot takīe.

a me̮s miul kōli seitsmekümmeneüheksamal vōvel. nī.

nī.

ahah. seitsemekümme...

tämä poiɢ? hän käi ivangorodas škoulua käis. no üheksä klāssā hän lopetti ja ennä̅ eʙ männüD. i rabotatʹ. no viroza tekis. i viros pare̮p ku se on nüt.

sōmes mü̅ olimme̮...tepeŕ vetʹ užē zabivājetsa.

kui vēti? kui vētī. no vajenni̮i, se̮tamehet käütī verbovatʹ sōmē no i pobajāliśja, što voinā...

nī. i vot tak̅ naš i otprāvili. vuvven elimme sōmessa .

a miä e̮lin karjanaise̮n. navetas̄... navetas̄ e̮lin. peremmehel. no peremmēs ep tahtonut laskea vällä̅.

nī, nī, nī. no a meillä vent eli tä̅llä ja mü itse tahtimme ke̮ik kotihē.

kui veli? no veli e̮li se̮tarintel̅. tämä e̮li ljotšik. a sis meijet tōtī jaroslavskaja oblastʹ, a sīs sielt, vovven aika elim̅, tōtī kottī. kotis̄ e̮lim̅ kolmt kūt i meit takāz vällä̅.

jaroslavskajas siel e̮li külä, kaks kolmt majjā, tāz on külä. kaks-kolmt majjā, tāz on külä. bednotā, bednotā tam̅. a tämä külä e̮li paikal̅. ühtki majjā ei e̮llut palannu. vod lužitsas̄ e̮li palannut palʹlʹo. a meil nežnitsas̄ üks meijē rīhi, saottī, što nät neit partizānoit. takavälʹlʹän külä on poltettu. se vetʹ on liki meit... vot takīe delā.

dā, dā, dā.

no hän meijē küläst on mehel lähtennüD. hü̅ elettī ennē ku hän oli mēhel, hän oli nät se, mari borissova tīät, vot siäl vastā. heil̅ oli punain maja. a sis ku nät ne̮istī laske̮mā xūtorille̮, sis mäntī kaik xūtorille̮. tam bi̮l tihomīrov , da potom figūrov , da vet eto oliki figurova .

nī, nī, pajatettī.

mikä?

läetä̅, hü pajatetā, evät läkkä̅... a läetä̅, evät pajata, läetä̅. no jo vanemat kōlla ke̮ik aikā vällä̅ sis jo kēli mūttū, ni, kēli mūttū.

mitä tü̅t e̮le̮n tehnü?

no kui sis, mātü̅t teimme, kallā pü̅simme, sūrel merel käimme. miä käin kümme āstaikā sūrel̅ merel̅. palʹlʹo miul oli, taitā āstaikā kolmte̮ist. minnua vētī merelle. sis e̮limme meremmeheD.

nī, nōre̮t tütüd ja nōre̮d naize̮t käütī merel. miä olin jo mēhel̅, no kerä naise̮nna. vovven e̮lin, kera merel̅.

nī, naize̮d vanema... no oli kel̅ ei ollut mēhid i rahhā piti sāvva, rahhā vetʹ ei ollud zārabotkā. sis meri. meri avitti.

ni, talvel, talvel. kesäl ei me käütü. kesäl oli mātü̅ ja, ja metts ja.

eb e̮lluD. a se jo ku sota loppu, sis nä̅t tuli. se venei aika, sis vētī. meit tähē neprapīsi̮vali, i prapisāli vot v ivangōrod i vot v ivangōroda ja i živū užē, skolʹko že ja i ne... no sōrok, sōrok šestōva gōda janvarjā mēsjatsa.

nī, a miä tü̅t en tehnüd ivangōrodas . mil e̮li omad leh... oma žīvatta, omad lehmä, omat siat, lampāt. i vot me senēkā, a pojat tehtī tü̅D.

ni, ni. meil e̮li koko aika. meil e̮li mont pä̅t karjā. oi, ivangōrodas e̮li palʹlʹo karjā. ivangōrodas e̮li južni̮iz e̮li üks kari, ja meil oli toin kari ja sīn gospitalʹni̮is oli kolmas. kolmt karja, nī. ja olikki, dāže po stō karov bi̮lo. balʹšoi ōtšeń. a potom vot, postepenno užē stāli ubavljatʹ.

vēl piettä̅ monikkāt, no vähä̅, vä̅hä on. voib olla lehmä kolm nelʹlʹä voib olla onē̮. a tagda vedʹ bi̮la na južnoje ještšo bi̮lo derevńja, eto vsjo v narvu pojēhali. da, potom narvu postrōili i vot s ivangōroda pojehali vse v narvu. južni̮i posjolok bi̮lo. a tepeŕ vetʹ južnova posjolka bolʹše netu.

da.

da, kanetšno. meije väki onkki. nüd on narvas hü̅ jä̅tī. no ivangōrodā vähē. kaik mentī enemästä̅ narvā . tänne neprapisi̮vāli. vse v narvu , vse v narvu . a tepeŕ užē...

ni, a nüt one̮ peńsionērat. narvaz i eletä̅. peńsionēriD.

nī, raŋkka. no meil̅ näet nōre̮t tahotā keral vällä̅ tul̅ sielt.

nī, nī. jesli vā atkrōjetsa stroika...

oli, sūr hüvä kirik̅ oli, kirik̅ oli...portti nü̅D.

a kus̄ onē̮ škoulu. nät valkea maja. škoulus ku na eta padnīmisja nāgoru, sinne näd i... horōši tserkoff, u menja ještšo jestʹ fotokartotška, no ne zdeś, a tam v ivangorode .

nī, nī, nī, nī.

no mitä mūta. mātü̅t tehtī. mettsäs̄ käütī. merel käütī. meri, ... — eb e̮llu, meri.

e̮ltī, te̮rvā‿zavodaD. tervā tehtī. nüt on poltettu taitā kaik̅ —

a itse ne...

tehtī. zavod oli da sis kaivatti jūrī. neit, tervā jūrīd ja sis tervast jūrest pantī no siel mā sisse pantu sellain. ja sis̄ sin̄ pantī pūt ja sis lämmitettī kuilē kaukā. no sielt tuli mäni hīleks a sielt terv meni tervaks. interesno bī̮lo.

mü̅tī. taloi... käütī küllä̅ mü̅tä mü̅mäs vetʹ.

e̮mmā tšüllä̅. vedʹ ennē telēga bi̮lo kak tebe, nēd... derevjannije ośi8i bi̮li. nādo bi̮lo smaloi smāzatʹ. tepeŕ užē bolʹše ih̅ i nētu. a togdā bī̮lo. vot takie delā. da, žizń prōžita, ne, kak govoritsja...

venäläsī? no kańešno e̮li. meil e̮li venäläisī. kasse̮n e̮li zavoD. sūr. a sis ku se̮ta alko sis se zavod vedʹ rikottī, vētī vällä̅. no vot sitä zavodā tehtī sis e̮li venäläisī palʹlʹo.

a kons hän tehtī?

en olluD. eto bī̮lo naverno... mnē bī̮lo dvātsatʹ. to jestʹ dvātsatʹ eto a mōžet i nīže ještšo bī̮lo.

laudzavod, da. laudzavoD. inostranni̮je eto parahōdi̮ hadīli. vi̮gružāli.

nī, nī, nī.

mhm.

ve̮te̮ttī. ni ve̮te̮ttī. vetʹ naizet i käütī naprimer, neid, dōski da nādo vi̮gružatʹ. doski nādo prēdaskatʹ. no i ženštšini̮ mōgut. oih. oltī mokomat ajat. kel̅ oli sūdno. neit ühesē evät ve̮te̮ttu.

kulaki. kulakiD.

dā, dā.

naisī eb ve̮te̮ttu, mehid eb ve̮te̮ttu. kettä̅ eb ve̮te̮ttu tühhē nī. kalhos, sinne — sātut tekivät palʹlʹu. palʹlʹu vetʹ sātettī v apatīta , najug. oi. znāješ, žitʹ kak govoritsa. žitʹ perettī ne, ne igruška.

ja, otšeń. ottšeń mnōgo vīdeli.

a kolxos tuli kui se sannoa, sōrok znātšit, šestesjat, šestesjatpervom godū, kui kolxos tehtī.

ne šestesjat, sōrok.

nī, enne se̮ttā e̮li. kui se e̮li. dai pomnit. eti užē zabi̮vājetsja vsjō.

ennē se̮ttā e̮li.

tšerikko?

pappi vētī, kons vētī väkkeä. kons ne vēttī.

ennē sottā, nī, a kons se, vot dai boh pāmajati. eto bī̮lo sōrok̅...

sōrok, sōrok... eto bī̮lo tritsatʹvośmoi, tritsatdevjati̮i i vot sorokavom godū kontšilssa. togdā bī̮lo otšeń strāšno vedʹ.

a kons kuikki. vētī i parve̮z, vētī i vähī, nī.

e-e. vot ü̅l̅ ü̅l̅ tultī, vot̅ nī mōti meit vētī. i ne odin̄ nevernulssa. oi, strāšno bī̮lo.

meilt ve̮i, tä̅lD? vīste̮ist mēs̄, vīste̮is̄t vai kūstoist. a meil mjažnikaz e̮li pēn külä i to sem̅ tšelovek̅ i odnā devtšoŋka.

mineperäs̄? kakbūtto hänel̅ oli sōmessa täti. tut̅ nerazberī.

silloin eb jä̅nüD. meijē kohtā ke̮ik̅ tultī vällä̅. kettä̅, kaik̅, vsē zahatēli damoi.

da, a vsjoravnō vedʹ damoi nepustīli.

nī, kaikki tahottī kottō.

vrōdinu vseh̅ tjānet. a va vähä̅. kaik sātettī vällä. takās. vot̅ palʹlʹo meije väkkeä on narvas̄ .

a no kanetšno. no en̄ oli meri, merel̅ käütī...

nēt̅. i meri ja metts. no zagranitšni̮je parahōdi̮ bi̮li. jezdili. togda vi̮gružali vot dōski, les vozīli otsūdava zagranitsu.

laukāsū , oli siel sōmalaisī, oli siel venäläisī oli. a nüd on vsjo smēšanno. unas nēbi̮lo sōmalaisī. meijen küläZ. a laukāsūz oli, vīpiä, vīb'ja eli spetsialʹno sōmalaizeD...